Kummasta alotetaan, treeneistä vai Hertasta? Naiset ensin, eli Hertta.

 

Tyttö on kotiutunut todella hyvin! Nyt on alkanut haastamaan Uljasta ja Lassea leikkimään, tosin pojat ei sitä oikein ymmärrä. Uljaskin vaan katsoo et mikä ihme tuolle nyt tuli kun toinen pylly pystyssä kurnuttaa! No, ehkä ihan hyvä ettei ainakaan toistaiseksi kovin leiki. Tuo 38. kilogramman painoero voisi herkästi koitua Hertan kohtaloksi jos Uljas kovin alkaisi riekkumaan.

Tänä aamuna Uljas makasi keittiön lattialla silleen et leuka oli etutassujen välissä lattialla. Hertta reippaana tyttönä kipitti veli-poikaa pussaamaan ja Uljas oli hauskan näköinen, kun se vuorotellen katsoi mua ja Herttaa ainoastaan silmiä liikuttelemalla. Sitten Hertta siirtyi puremaan Uljaksen etutassua ja Uljas vaan jatkoi tätä silmäpeliä mun ja Hertan välillä. Sitten Hertta onnistu nappaamaan Uljasta vähä kipeämmin, niin mitä tekee Uljas. Murahtaa, nousee ylös, kävelee olohuoneeseen, hakee pallon ja tuo sen Hertalle. Nyt pyörii vuorostaan Hertalla pää, se kattoo Uljasta ja vuoron perään itseä isompaa palloa. Uljas yrittää auttaa tönäisee palloa liikkeelle ja Hertta jää katsomaan. Loppujen lopuksi Uljas menee takasin maahan ja alkaa palloa heiluttaan Hertan edessä. Kyllä se on mainio poika! Niin hyvin pitää siskosta huolta! Harmi ku en saanut ikuistettua kameraan tätä touhua.

Sit Hertta on myös ihastunut Lassen häntään. Lasse kun nukkuu jossain niin aika pian siinä on pieni ranskis-tyttö kiskomassa hännästä. Lasse vaan on kääntynyt katsomaan ja vaihtanut paikkaa sitten.

Muuten pennun kans on mennyt todella hyvin. Sisälle se ei ole juurikaan tarpeita tehnyt, tosin on sitä ulkona juoksutettukin. Nälkä tuntuu olevan armoton, se vaan söisi ja söisi. Ja jotenkin minusta nuo sen ruoka-määrät tuntuu niin hullun pieniltä, et herkästi tekis mieli ekstraa antaa mutta mennään nyt näin. Niinhän ne nuo isotkin söisi jos vaan antaisi.

 

Mut sit Uulaspuulas. Tänään oli haku-treenit hieman erilaisella kokoonpanolla. Meidän omalla ryhmällä on nyt viikonloput aika täynnä, joten omia treenejä ei olla aikaiseksi saatu. Tänään sitten mentiin Keijon, Eliaksen, Nean ja Sannan kanssa hakuilemaan. Uljaksen suunnitelma oli kolme ilmasua ja yks peräänlähtö. Vieras metsä ja väärät tyypit tähän lajiin aiheutti sen et Uljaksella oli ensin vaikeuksia alottaa haukkuminen. Sit kun lähti, niin ihan ok:sti meni. Otettiin vielä yksi ilmasu tuon peräänlähdön jälkeen vielä varmistaaksen asiaa. Lyhyet sarjat vaadittiin tällä kertaa. Ens kerralla sit enemmän.

 

Treenien jälkeen remu-lenkille isolla koiraporukalla. Minun pieni-iso-mies oli jollain känkkäränkkö tuulella. En tiiä vaikuttiko pennun tulo ja vähäiset unet siihen et  Uljaksella meinas vähä kärtty palaa. Ei kuitenkaan mitään riitaa saanut aikaseksi vaikka takuulla olisi sotimassa ollut jos joku olisi pojan huutoon vastannut.

 

Nyt täällä sitten nukkuukin melko väsynyt rottweiler-poika.