Tänään oli lukujärjestykseen merkitty hakua. Tuuli oikein komiasti, niin tehtiin jälleen tuuli-treeni. Uljas haistoi jo keskilinjalta ensimmäisen ukon. Päästinkin sen jo sieltä irti ja niin se poika vaan omin nokkineen, nenä ylhäällä, häntä kaarella paineli yksin mettään!   Ai kun äitin silmä lepäs pojan touhua katsellessa!

Toiselle jouduin vähä kiertään, et päästiin vastatuuleen. Yritti jo kovasti myötätuulesta saada hajua ja heti kun käännyttiin vastatuuleen niin samantien Uljas maalimiehen merkkas. Niin se vaan taas yksin lähti nenän viemänä yli 30 metrin päähän mammasta kissanruuan toivossa!

Kolmannen Uljas taas merkkas keskilinjalta, mut en päästänyt meneen ettei vaan karkaa jäljille. Tää vika maalimies meni silleen vähän huonosti piiloon. Vasta kun olin ihan super-varma, et ei lähde jäljestään niin päästin pojan irti. Tämä treeni olikin tässä.

Jos seuraavissa treeneissä ei tuule, tehdään ekat haamut. Jos tuulee mukavasti, tehdään tuuli-treeniä.