Nyt on koiranomistaja kyllä enemmän ku ilonen! Mehän käytiin eilen eläinlääkärissä niiden Uljasten ontumisten takia. Lääkärinä oli Esa Eskelinen, sama ortopedi joka hoiti sillon ne Uljaksen murtumat. Kerroin oireet, ontuu reippaampien lenkkien jälkeen mutta ei olla saatu paikallistettua kipua mihinkään. Uljas lötkötti istualleen lattialla silleen miten se nyt istuu aina ku saa vapaasti istua, silleen toisella lonkalla. Esa sitten kysyi että istuuko Uljas aina noin. Juu, istuu. Käsikopeloinnin ja juttelun jälkeen lääkäri totesi, että hän veikkaa että tällä koiralla on polvet ja ristarit paskana. Munhan piti siinä kohtaa alkaa tuijotteleen kattolistoja ku meinas itku päästä. Kyllä kerkes vaikka mitä ajatuksia päähän tulla, et tää ei voi olla totta et Uljas ois romuna 8-kuisena! No ei muuta ku piikku niskaan ja poika pöydälle. Uljakselta otettiin lonkka-kuvat, varpaat, kintereet, polvet ja kaikki mahdolliset kuvattiin monesta eri kulmasta. Kun sitten näin kuvat tietokoneen näytöltä, tarvi taas alkaa nieleskelmään. Pojalla oli A/A lonkat ja kaikki muutkin luustollisesti takaa priimaa! Lääkäri totesi lonkista, et hän on tuhansia lonkkia kuvannut ja nämä on täysin varmat A/A:t, ettei tarvi arpoa yhtään. Vanhat murtumatkin oli hienosti parantuneet, niidenkään ei pitäisi vaikuttaa. Pojan ontumiset johtuu todennäköisesti kasvukivuista. Poikahan on melkonen järkäle, vaaka näytti 40 kg ja eikä tuossa kauheesti ylimääräsiä oo. Ainakin sillä seisoessa selkäranka näkyy! Niin sit Uljas sai sen kartrofen  (miten helvetissä se kirjotetaan oikeen?????) -piikin niskaan ja kotiaviemisiksi vielä kolme piikkiä sekä Rimadyliä tarpeen mukaan annettavaksi. Ei muuta ku normaali eloa ja treeniä. JEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!!!! Harmi, ku en hoksannut siinä innostuksessa sanoa, et ois nyt ton etupäänkin kattonut samaan konkurssiin. Sitä saa vielä neljä kuukautta jännätä.

Mut sitten tänään taas treenattiin. Tottis ja purut. Uljaksella oli teemana tottiksessa luoksetulo. Poika on niin malttamaton, et kauheen pitkää matkaa en vielä voi luoksetulossa pitää. Tänään vähän kokeilin sen kipurajaa tässä. Ei muuta ku vaan pidempää matkaa tekemään, kyllä se siittä sitten. Tein myös pari sivulle siirtymää ja yhden mini-seuruupätkän.

Puruissa sitten meillä oli maalimiehen kans pienoinen näkemysero... Mun mielestä Uljaksen treenit meni huonosti ja Keijosta taas ne meni hyvin. Kuulemma seuraavissa treeneissä on rva perfektionistille video-kuvaus, jotta voidaan sitten yhdessä tuosta meidän töllöttimestä niitä puruja ihmetellä. (Näytänköhän mä läskiltä viijessäkymmenesä tuumasa???) No mut anyway, Uljasta vähä hämmensi outo alotus treeneille, Keijo oli piilon takana ja sitä poika vähä tuumaili et mikä juttu tää on. Mun mielestä tuo tuumailu sitten jäi vähä päälle loppu-treeneihinkin, mut Keijo oli eri mieltä. Yhtä mieltä oltiin siitä, et poika on alkanu löytään koordinaatio-kykyään, sen hypyt ja iskut on parantunut roimasti. Mut katellaampa ens viikolla sitte videolta mille se näyttää!