Arvatkaapa kuka ohjas??? JUS-SI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Yritin pakottaa sitä kirjottamaan blogiin tästä, mutta ei, ei se suostunu. Mut minä kirjotan, koska kysehän on merkittävästä virstanpylväästä poikien elämässä.

Aluksi pojat teki luoksetuloa. Meni muuten oikeesti hyvin! Jussi ohjas Uljasta makkaralla ja Jussin antamana tuntu palkaksi oikein mainiosti kelpaavan. Tekivät luoksetuloja aika pitkältä matkalta, minä en oo noin kaukaa vielä tehny, mutta en kommentoinut mitään ku pojilla näytti niin hienosti synkkaavan. Jussi siis jätti Uljaksen istumaan, siirty ite reippaan viisi metriä (ULJAS PYSYI PAIKALLAAN!!!!!) ja kutsui luokse. Hienua.

Sit Jussi päätti alkaa treenaan paikallaoloa. Uljas maahan ja taas pois päin koirasta. No, Uljaspa ei ois halunnut jäädä yksinään maahan makaileen, joten Jussi sai sitä useamman kerran käydä palauttamassa maahan. Lopputulos oli se, et Uljas makasi maassa, JUSSI MENI PIILOON(!!!!!!!!!!!!!) jonka jälkeen kutsui Uljasta! WTF??! 7 kk:n ikäinen pentu, jolla oli iltavilli pahimmillaan, ei osaa paikallaoloa ja nyt se vaan jätetään maahan ja mennään ite pois koiran näköpiiristä???! Jumantsuka leidit, meidän täytyy alkaa ottaan oppia tuon mister Karjalan koirankoulutus taidoista! Oikeesti, käsittämätöntä....

Loppuun ne otti sivulle siirtymiä. Onneksi ne ei sujunu, joten pääsin neuvoon ja auttaan, etten kokenut ittiä aivan turhaksi... Onneksi kuitenkin saivat pari onnistunutta suoritusta aikaseksi ja päättivät sitten leikit lopettaa.

Vetäkäähän raksi kalenteriin...